“Lafti keenya haleellaa irra ga’ee callisnee taa’uun sirrii miti; ofirraa ittisuu fi mirga keenya kabachiisuuf tarkaanfii fudhachuun barbaachisaa dha. Yeroo sana ejjannoon hanga Asmaraatti tarkaanfachuun to’achuu qabna kan jedhu ture; Pireezidaantiin yeroo sanaa Mallas Zenawi garuu kun walabummaa biyya biraa sarbuu ta’a jedhee yaada sana mormee ture. Ameerikaanis haala sanaan walqabatee daftee gidduu seente.”
Kana kan jedhe Pireezidaantii duraanii Itoophiyaa, Obbo Nagaasoo Gidaadaa (PhD) dha.
Eritiraan waggoota 30 dura Itoophiyaa irraa adda baatee akka biyya walabaa of labsitee booda, Itoophiyaan karaa galaanaa fayyadamu dhabdee turte. Kanaafis biyyattiin ulaa galaanaa dhabuu isheetiin rakkoo dinagdee fi tarsiimoo nageenyaa hedduu keessa seente.
Itoophiyaan duraan Afrikaa keessaa biyyoota humna galaanaa cimaa qaban keessaa tokko turtee, buufata doonii fi humna galaanaa gahaa qabdi turte. Haa ta’u malee, kufaatii mootummaa Dargii booda buufataalee fi humna galaanaa kana hunda dhabuun seenaa biyyattii keessatti jijjiirama guddaa fide.
Muummichi Ministeeraa Abiy Ahmad aangotti erga dhufanii as, dhimma ulaa galaanaa irra deddeebiin kaasuu eegalan. Qondaaltonni mootummaa Itoophiyaas, Itoophiyaan karaa galaanaa argachuun akka dirqama tarsiimoo biyyaatti ilaallamu, akkasumas buufata doonii Asab akka sirnaan hin eegin dhabuun dogoggora seenaa ta’uu isaa irra deddeebiin ibsaa turan.
Muummichi Ministeeraa Abiy Ahmad, Itoophiyaan karaa Galaana Diimaa bahuun dirqama ta’uu fi haalli kun karaa naga-qabeessaa fi dippilomaasiitiin furmaata argachuu akka qabu yeroo adda addaa irratti ibsaa turaniiru.
Haa ta’u malee, gaaffiin ijoo ka’u: waraana Itoophiyaa fi Eritiraa waggoota 20 dura gaggeeffameen booda, Itoophiyaan carraa buufata Asab fayyadamuun Galaana Diimaatti bahuu argatte yoo ta’e, maaliif carraa kana sirnaan fayyadamuun hin danda’amne?
Keeyyata Dabalataa
Dhimmichi ulaa galaanaa Itoophiyaa qofa osoo hin taane, nageenya naannoo, daldala addunyaa fi walitti dhufeenya biyyoota Geesii Afrikaa irratti dhiibbaa guddaa qaba. Kanaaf, mariin dhimma kana irratti gaggeeffamu odeeffannoo sirrii, seenaa iftoominaa fi mala naga-qabeessaa irratti hundaachuun barbaachisaa dha. Yaada garaagarummaa qabu kabajuu fi marii hubannoo waliigalaa uumuun furmaata waaraa fiduuf shoora olaanaa qaba.
